Etusivu / Blogi / Putkesta verkkoon – Länsimetron kipeä kasvaminen aikuisuuteen

Putkesta verkkoon – Länsimetron kipeä kasvaminen aikuisuuteen

Länsimetron liikennöinnin aikuisten oikea käynnistyminen vuoden 2018 alussa tuulahdutti muistoja reilun kolmannesvuosisadan takaa, jolloin idän tutut liikenneyhteydet katosivat historiaan. Reaktiot muistuttivat meitä muutamasta ihmisen liikkumiseen liittyvästä tosiasiasta:

Liikennepalveluja ei koskaan tule tarkastella vain yhden järjestelmän näkökohdasta

Liikennepalveluja ei koskaan tule tarkastella vain yhden järjestelmän näkökohdasta vaan aina kokonaisvaltaisena organismina, jonka osat täydentävät toisiaan. Metro toimii ja palvelee vain, jos se ei ole putki vaan osa verkostoa – se vähän raskaamman sortin osa, jota myös joukkoliikenteeksi kutsutaan. Rakennetun ympäristön verisuonistoon kuuluu sen ohella myös ryhmäliikennettä ja yksittäisliikennettä, jonka aivan erityinen alalaji on käveleminen – luontaisin liikkumismuotomme. Parhaiten tämä organismi palvelee meitä, jos sen hermostorakenne on kunnossa ja ohjaus toimii älykkään vuorovaikutteisesti. Tähän nykyaikaiset tietoverkot antavatkin hyvän lähtökohdan, kunhan vielä opimme hyödyntämään niitä nykyistä paremmin. Silloin myös logistisen verenkiertojärjestelmämme vika- ja häiriösietoisuus paranee, kun emme koskaan jumitu yhden putken tai epätietoisuuden varaan.

Suuri muutos ei helposti onnistu kertakäskemällä

Suuri muutos ei helposti onnistu kertakäskemällä – uhkarohkean itsevarmuuden varaan ei ainakaan tule rakentaa mitään suuria keskeisiä hankkeita. Järjestelmällä on oltava aikaa kasvaa aikuisuuteensa, sitä on voitava kehittää, korjata, trimmata ja sopeuttaa. Yhtä tärkeää on tarjota käyttäjille sopeutumisaikaa ja mahdollisuutta mainostamaani älykkääseen vuorovaikutukseen. Onkin ollut mukava kuulla, kun Tapiolan asemasokkeloa manailleet työmatkalaiset ovat kertoneet iloisesti lopulta löytäneensä parhaat hissiyhteydet tai näppärämmän liityntälinjan esim. Otaniemen kautta. Järjestelmän jatkokehittämisessä tarvitaan vielä vastausta kaipuuseen: ”En enää pääse täältä suoraan kohteeseeni.”

Matka ei ole vain siirtymä paikasta toiseen vaan se on sosiaalinen kokemus

Matka ei ole vain siirtymä paikasta toiseen vaan se on sosiaalinen kokemus – mitä toistuvampi ja pidempi, sitä tärkeämpi osa elämäämme. Keskusteltuani ihmisten kanssa metromuutoksesta opin uusia matkatarinoita:

  • matkakaverit bussissa
  • pysäkkikaverit pysäkillä
  • kaupat ja kahvilat pysäkkitien varrella
  • maisemat matkan varrella eri vuodenaikoina.

Aluksi näitä tarinoita leimasi menetyksen tuska ja hukkuminen ihmismassaan. Sittemmin esille on jo noussut uusia sävyjä: suojassa säältä, rennosti lueskellen tai somettaen, oikeastaan tässä ehtii vähän miettiä päivän hommiakin.

Kuvassa Kim Simonssonin taideoteos ”Emma jättää jäljen” Tapiolan metroasemalta.
Kuva: Ari Karttunen / EMMA (2017)

Raide-Jokeria pukkaa!

Raide-Jokeria pukkaa! Nyt vielä eletään hankkeen innostusvaihetta ja ollaan mahdollisuuksien äärellä. Ensimmäinen hintalappukin on saatu ja kriitikot päässeet kärkkäästi varoittelemaan lisälaskuista. Miten parhaiten käytämme Länsimetrohankkeesta saamamme opin, jotta voimme luoda älykkään, toimivan, dynaamisen runkoliikennejärjestelmän – sellaisen, joka mukautuu niihin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, joita vielä tänään emme osaa oivaltaakaan?

 

Blogin on kirjoittanut Juha Lampi, joka vastaa Innovarchissa liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvästä suunnittelusta.

Juha Lampi
Suunnittelujohtaja
juha.lampi@innovarch.fi
040 5521 564

0
Connecting
Odota...
Send a message

Sorry, we aren't online at the moment. Leave a message.

Your name
* Email
* Describe your issue
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Email
* Describe your issue
We're online!
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X