Etusivu > Blogi > Digitalisaatio > Tulevaisuuden kauppapaikka on virtuaalinen tapahtumamaailma

Tulevaisuuden kauppapaikka on virtuaalinen tapahtumamaailma

Nykymuotoisen kaupan murrosta on povattu pitkään. Verkkokaupan ja digitaalisuuden piti mullistaa ala jo kymmenen vuotta sitten, mutta usko perinteiseen kauppaan on säilynyt vahvana ja kantanut näihin päiviin saakka. Nyt raja on tullut vastaan. Uusia kaupan neliöitä ei enää suunnitella aiempien vuosien tapaan, ja perinteinen kauppa kannattaa enää alueilla, joilla ei oikein osata kaivata muuta. Erityisesti vaatekauppa on kipuillut jo pitkään, mutta päivittäistavarakaupankin kannattavuus voidaan menettää, ellei sektorille löydy nopeasti visiointia ja erikoistumiskykyä.

Kauppakeskusten suunnittelussa on tähän asti panostettu tarpeiden täyttämiseen, ja jatkossa paino on elämyksellisyydessä. Kahviloiden, ravintoloiden ja sisäleikkipuistojen lisäksi tarvitaan tapahtumatoimintaa, joka saa ihmiset saadaan jäämään paikan päälle ja viihtymään. Suurin asiakasryhmä ovat lapsiperheet. Eläkeläisten ja nuorten kulutus ei ole yhtä suurta kuin lapsiperheiden, mutta heillä on enemmän aikaa viettää tiloissa. Kauppakeskus on myös paikka, jossa näyttäydytään ja nähdään muita ihmisiä samalla periaatteella kuin vaikka oopperan aulassa jo 200 vuotta sitten.

Kauppapaikkojen kehitys on johtamassa hybridirakentamiseen. Liikkeiden päälle halutaan yhä useammin asuntoja, ja pysäköinti keskitetään maan alle. Uusi asuminen tarvitsee yhä enemmän palveluita. Alakerran kauppakeskuksesta voi tilata tavaroita kotiin, ja kotoa pääsee toisaalta mukavasti saman katon alla sijaitsevaan hoitolaan tai kuntosalille, ja joukkoliikenne kuljettaa. Samaan kokonaisuuteen kuuluvien kauppapaikkojen välillä siirtymisestä puhutaan promenadiefektinä. Varsinkin pikkukaupungissa tällaisella rakenteella on tärkeä rooli alueen elävöittäjänä.

Kaupan palvelut perustuvat tulevaisuudessa virtuaalimaailmaan ja verkkokauppaan. Palvelua laajennetaan virtuaalisovelluksilla. Myymälä on ankkuri, palvelupiste, joka tukee verkkokaupan asiakasdataan perustuvaa toimintaa. Esimerkiksi paikkatietojärjestelmä voidaan valjastaa kaupan palvelukseen niin, että se sisältää kaupan kaikki toiminnot ja kerää niistä dataa, jota voidaan hyödyntää myynnissä ja asiakaspalvelussa. Digialustaan perustuvassa kaupassa alkuun pääsee pienillä investoinneilla, sillä yksikin myyjä pystyy hallinnoimaan huomattavaa kokonaisuutta pienestä kioskimaisesta tilasta käsin.

Tulevaisuuden resurssitehokkaassa maailmassa ostetaan vain todelliseen tarpeeseen, ja hintaan oletetaan sisältyvän palvelua. Näin ollen suuri osa tuotteen hinnasta siirtyy sen aineettomaan osuuteen. Yksi kaupan toimintaan olennaisesti vaikuttava tekijä on nykyihmisen halu ”tuunata” valittu tuote itselle sopivaksi. Koska väri, materiaali ja muut ominaisuudet pitää pystyä räätälöimään, tuotteita ei pidetä varaston hyllyllä odottamassa, vaan ne valmistetaan tilauksen mukaan showroomin näytekappaleen pohjalta. Tämä keventää liiketilainvestointeja. Myös tuunaamisesta, korjaamisesta ja uusiokäytöstä tulee myytäviä tuotteita.

Elämyksellisissä tiloissa oleskelu ja kaupanteko on mukavaa, toisin kuin supermarketin pitkien hyllyrivien lomassa vaeltaminen. Leipiä, hedelmiä ja vihanneksia voi tuoksutella, tunnustella, maistella ja ostaa niin kuin kauppahallissa. Muu ostaminen tehdään verkossa, ja tavarat noudetaan kaupan noutopisteestä tai toimitetaan kotiin. Ruokakauppiaat panostavat myös entistä enemmän ”koekeittiöpalveluun” eli opastettuun ja yhteisölliseen toimintaan viihtyisissä tiloissa. Eikä tulevaisuuden kauppapaikka rajoitu virka-aikaan. Iltaisin samoissa elämystiloissa harrastetaan ja viihdytään. Käytävillä ja rampeilla skeitataan, kuljetaan virtuaalilasit silmillä. Martat valtaavat koekeittiöt. Ihmiset tulevat katsomaan, mitä muut tekevät.

Ennen kaikkea tulevaisuuden kauppapaikkoja leimaavat asioinnin helppous, elämyksellisyys ja skaalautuvuus asiakasvirtojen mukaan. Tulevaisuuden kaupan ansaintalogiikka on vielä haaste, jonka selvittämiseksi kaupan asiantuntijoiden on syytä yhdessä kuluttajien kanssa löytää oikea sekoitus toiminnallisuutta ja fiilistä.

Kirjoittajat:
Vepe Erikkilä, toimitusjohtaja
vepe.erikkila@innovarch.fi
040 5477 647

Esa Piispanen, suunnittelujohtaja
esa.piispanen@innovarch.fi
041 5366 891

0
Connecting
Odota...
Send a message

Sorry, we aren't online at the moment. Leave a message.

Your name
* Email
* Describe your issue
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Email
* Describe your issue
We're online!
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X