Home / Uutiset / Suomen kaunein rakennus -kisa on ratkennut

Suomen kaunein rakennus -kisa on ratkennut

Käynnistimme joulukuun alussa Suomen 100 kauneinta -rakennusta kilpailun 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kilpailun suosio yllätti meidät ja hetkessä yleisö olikin ehdottanut yli 100 rakennusta kisaan. Kisan satoon –  kauniisiin rakennuksiin voit tutustua Instagramissa.

Arkkitehtiraati valitsi kauneimman rakennuksen eniten ääniä saaneiden joukosta

Arkkitehtiraadissa olivat mukana Innovarchista Anne Riikonen (sisustusarkkitehti SIO), Joonas Kanerva (arkkitehti, projektipäällikkö) ja Minja Mero (arkkitehti, SAFA). Jokainen raatilainen sai itsenäisesti valita 3 kauneinta rakennusta 20 eniten yleisöääniä saaneen rakennuksen joukosta. Jokainen raatilainen pisteytti (10/5/3) valitsemansa rakennukset ja eniten pisteitä saanut rakennus valikoitui voittajaksi. Raatia johti suunnittelujohtaja Juha Lampi, joka ei itse osallistunut äänestykseen. Kilpailussa otettiin huomioon vain Innovarchin ulkopuolelta lähetetyt ehdotukset.

Voittajaksi nousi Imatran Valtionhotelli

Äänestyksen jälkeen voittajaksi julistettiin Imatran Valtionhotelli, joka selvästi oli myös yleisön suosikki. Perusteluina valinnalle olivat mm. seuraavat argumentit:

Kosken äärellä seisova kansallinen ylpeydenaihe kuvastaa jugend-arkkitehtuuria parhaimmillaan. Linnahotelli oli jo valmistuessaan moderni kokonaisuus. Historian vaiheet ovat muokanneet sille ainutlaatuisen paikan hengen, joka huokuu jyhkeissä kiviseinissä. Linnan ulkomuoto on satumainen ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jo pelkästään linnasta otettuja valokuvia lumoutuu katselemaan pitkään. Linnamaiset mittasuhteet ja jylhä koskiympäristö luovat yhdessä mahtipontisen asetelman. Imatran Valtionhotelli on elämyksellinen ja tunteita herättävä, kansallista identiteettiä tukeva rakennus.

Äänestysmenettelyssä nousi esiin kaksi muutakin erityisen upeaa kohdetta – ohi yleisösuosikkien, jotka olivat Vuojoen kartano ja Kotkan kirkko.

Merikeskus Vellamo, Kotka

Merikeskus Vellamo on positiivinen poikkeus nykyarkkitehtuurissa. Rakennuksen muotokielessä, yksityiskohdissa ja materiaalivalinnoissa on merellistä elämyksellisyyttä. Kohteen onnistunut valaistus luo sille lisäksi oman ainutlaatuisen tunnelman. Hauskana arkkitehtonisena jippona toimii se, että rakennuksen katolle voi kiivetä istuskelemaan ja nauttimaan merinäkymistä.

Suomenlinna, Helsinki

Unescon maailmanperintökohde on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen merilinnoitus, jonka historiallinen arvo on merkittävä sekä Helsingille että koko Suomelle. Suomenlinna on hyvä esimerkki siitä, miten monesta eri osasta ja eri aikoihin rakennetuista rakennuksista muodostuu kerroksellinen ja toimiva kokonaisuus. Suomenlinna näyttäytyy vuodenajoista ja sääoloista riippuen erilaisena. Se voi olla kolkko ja pelottava mutta myös tyyni, kesäpäivän paratiisi.

Mitä kilpailu kertoo meille arkkitehdeille ja miten se auttaa meitä suunnittelemaan onnistunutta, kestävää miljöötä?

Kilpailuun esitettiin ilahduttavan monipuolinen valikoima suomalaista rakennustaidetta. Kansallisten ikonien ja monumenttien lisäksi mukaan oli mahtunut myös rakastettuja paikallisia ylpeydenaiheita ”Meiän huussia” myöten. Kohteita löytyi ympäri Suomea ja monella menestyneellä oli takanaan sekä useita ehdottajia että useita äänestäjiä. Huomiota kiinnitti esimerkiksi sekä voittajan että toiseksi eniten ääniä saaneen Vuojoen kartanon yhden kuvan saamiin äänisaaliisiin. Lopulta uniikkien ehdokkaiden määrä kasvoi liki 130:een.

Vanhempi rakennuskanta korostui ehdotusmäärissä. Tämä yhdessä laajan ehdokaskirjon kanssa kertoo meille selkeästi, että rakennettu ympäristö on meille ”kaunista” vasta, kun olemme sen ottaneet omaksemme ja koemme sen olevan osa paikan henkeä. Silloin se on arkkitehtuurina kasvanut aikuisuuteen, ohi hetkellisten muoti-ilmiöiden ja -ismien.

Kiinnostavaa on myös, että kisan voittaja ei edusta klassisoivaa tai kertaustyyliä, vaan on aikanaan omalla tavallaan ollut modernia arkkitehtuuria, ”nuoruutta” tai ”uutta taidetta”. Kulunut vuosisata on sulattanut yhteen radikaaliuden ja perinteen, aika on tehnyt tehtävänsä arkkitehtuurin jalostajana. Silloin voi hyväksyä myös rakennuksessa tapahtuneet triviaalitkin elämän myötä tulleet muutokset. Menestyneissä uusissakin kohteissa esiintyi ajallista syvyyttä, esimerkiksi museotoimintaa.

Toiminnallista ja modernia arkkitehtuuria edustavista kohteista esille nousi kohteita tässä järjestyksessä:

  • Porin puuvillatehdas, perinteistä tiilirakentamistaitoa, mutta teollista aikaa kuvaava RKY-kohde, joka elää uutta elämää uusien toimintojen myötä
  • Helsinki-Malmin lentoasema, uhanalainen RKY-arvokohde: 80 vireän ilmailutoiminnan vuotta ilmaliikenteen alkuvuosikymmeniltä asti
  • Merikeskus Vellamo, Kotka, 2000-luvun museoarkkitehtuuria, myös tiedon ja elämyksien keskus
  • Finlandia-talo, Helsinki, kiistelyäkin aiheuttanut kulttuurirakennus pääkaupunkimme sydämessä

Kirkkorakennuksia oli mukana ymmärrettävästi monia – ovathan ne perinteisesti olleet taajamien maamerkkejä ja historiallisesti keskeinen osa kulttuuriamme. Hauskasti kohteisiin silti lukeutuu myös arkisia myllyjä, luotsitupia ja aittoja – sekä Muumitalo!

Rakennettu ympäristömme on osa meidän elämäämme. Joskus se on kaunista ja arvokasta juuri siksi, että se antaa meille harvinaisia elämyksiä: kesäreissu linnoitussaarelle, käynti konsertissa, matka Lappiin. Silti yhtä lailla se on myös kiinteä osa rakasta ja turvallista arkeamme. Aina se on kaunis meidän kauttamme!

500 euron Rajala PRO -lahjakortin voittaja

Koska kisaan tuli useita kuvia Suomen kauneimmasta rakennuksesta – Imatran Valtionhotellista ja koska kisa ei ollut valokuvauskilpailu, arvoimme kisan voittajan Imatran Valtionhotellin kuvan ladanneiden kesken. Onni suosi nimimerkillä Heli kuvan ladannutta henkilöä. Olemme yhteydessä Heliin sähköpostitse ja lähetämme lahjakortin. Onnittelut!

Museolahjakorttien voittajat

Arvoimme kisaan kuvan ladanneiden ja rakennuksia äänestäneiden kesken 10 Museokorttia. Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä:

  • Mikko Hauhia
  • Janne Karttunen
  • Reetta Kortelainen
  • Päivi Luomaniemi
  • Hannamari Mölsä
  • Eva Rinne
  • Paavo Salonen
  • Susanna Rautiokoski
  • Marjo Taive
  • Jouko Vanhatalo.

Otamme yhteyttä kaikkiin sähköpostitse ja laitamme Museokortit tulemaan! Onnea voittajille!

Kiitos kaikille kisaan ja äänestykseen osallistuneille.

Toivotamme oikein hyvää uutta vuotta 2018!

Espoossa 31. joulukuuta 2017

Juha Lampi
Suunnittelujohtaja, arkkitehti